Minkä värisen vieheen tavoittelemasi kala oikeasti näkee?

Punainen valo putoaa yhteen prosenttiin pintavoimakkuudestaan jossain välillä 1.2 m–11 m, täysin vedestä riippuen: 11 m kirkkaimmassa valtameressä, 1.2 m tulvavedessä. Mutta absoluuttinen kantama on vastauksen vähemmän hyödyllinen puolisko. Merkitystä on sillä, mikä väri säilyy parhaiten, ja se kääntyy päinvastoin: syvimmälle tunkeutuva aallonpituus on kirkkaassa valtameressä noin 470 nm — sinivihreä — ja humuksen värjäämässä järvessä noin 680 nm — syvä punainen — koska liuennut orgaaninen aines imee juuri lyhyet aallonpituudet voimakkaimmin. Humusvedessä voittaja on punainen, mikä on täsmälleen päinvastoin kuin tavanomainen ohje.

Sillä on merkitystä sen kannalta, pystyykö kala ylipäätään havaitsemaan vieheen, ja se on kapeampi väite kuin useimmissa ohjeissa. Tämä sivusto laskee kontrastin vieheen ja sen takana olevan veden välillä sekä etäisyyden, jolla kontrasti nousee lajin havaitsemiskynnyksen yli. Se ei voi kertoa, iskeekö kala: se on käyttäytymistä, eikä mikään optinen malli ennusta sitä.

Se riippuu siitä, mihin suuntaan kala katsoo, ja juuri siksi suositut ohjeet ovat keskenään ristiriidassa. Sivulle tai alaspäin katsottaessa kirkkaus voittaa ja chartreuse tai valkoinen erottuvat. Ylöspäin pintaa vasten katsottaessa mikään ei voi olla taivasta kirkkaampi, joten kontrastin luo vain tumma siluetti — siksi myös musta ja sininen ”toimivat aina” savisameassa vedessä. Molemmat leirit ovat oikeassa, mutta eri katselugeometrioista.

Useimmat näkevät kaksi väriä siinä, missä sinä näet kolme. Täällä olevista 54 lajista 19:lla on suorat spektrimittaukset tappisoluista; taimenella, lohella ja karpilla on neljä tappisolutyyppiä, joista yksi on herkkä ultravioletille, ja hailla on yksi, eikä se erota värejä. Jokainen näistä järjestää saman viehelaatikon eri tavalla.

Noin 470 nm kirkkaassa valtamerivedessä ja noin 680 nm humuksen värjäämässä järvessä — sinivihreä toisessa, syvä punainen toisessa, laskettuna veden omasta absorptiosta eikä luettuna valmiista käyrästöstä. Yhtä ainoaa vastausta ei ole, ja käyrästö, joka sellaisen antaa, kuvaa vettä, jota se ei nimennyt.